Turkistarha, Toholampi, 2009

Tämä tarha on saanut Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitolta sertifikaatin merkkinä hyvästä tarhanpidosta. Eläinten hyvinvoinnin kannalta tarha oli kuitenkin yksi pahimmista.

Varjotaloissa oli naaleja ja kettuja ja jonkin verran supikoiria. Useat eläimet olivat poikkeuksellisen ahtaissa häkeissä.

Kuvamateriaali tältä tarhalta on karmivaa, mutta todellisuudessa pahimmat ongelmat ovat vaikeasti tallennettavissa kameroin. Kuukaudesta toiseen jatkuva täydellinen tekemisen puute saa eläimet kärsimään psyykkisesti ja emotionaalisesti kauhealla tavalla. Tämä näkyy ainoastaan epäsuorasti – tälläkin tarhalla monille eläimille oli kehittynyt pakkoliikkeenomaisia käytöshäiriöitä. Nämä kertovat virikkeettömistä oloista ja pahoinvoinnista.

Eläimillä oli poikkeuksellisen paljon silmä- ja ientulehduksia, joista jotkut olivat erittäin pahoja. Yhdeltä nuorelta ketulta näytti puuttuvan toinen silmä kokonaan. Toisella ketulla koko vatsa näytti olevan visvaisten haavaumien tai paiseiden peitossa, ja vatsakarva oli märkä ilmeisesti tulehduseritteistä. Eräällä ketulla ikenien liikakasvu oli edennyt niin pitkälle, että suuret kasvustot tursuivat sen ala- ja yläleuasta ja peittivät sen hampaat kokonaan. Tämä vaikeutti selvästi sen juomista ja syömistä

Tarhalla oli myös niskavammainen hopeakettu, joka kiersi ympäri häkkiään kykenemättä oikaisemaan päätään. Yhden eläimen häkki oli karvojen ja lian peitossa niin, ettei eläintä juuri näkynyt verkon takaa. Toinen isokokoinen naali oli loukannut takajalkansa niin, että se joutui kantamaan koko painoaan pelkillä etujaloillaan. Takajalat raahautuivat perässä ilmeisen liikuntakyvyttöminä.

Erään ketun häntä oli katki kärjestä, ja hännän pää oli verestävä ja punainen.

Kaiken kaikkiaan kuvamateriaali tältä ja muilta tämän tutkimuksen sertifioiduilta tarhoilta osoittaa, että tarhaajien sertifikaatit ovat pelkkä markkinointikikka, eikä sertifikaatti merkitse eläinten hyvinvoinnin kannalta mitään.

Tarhaajien liitto on kirjoittanut nettisivuilleen koottuja selityksiä tarhan tilanteesta. Ensimmäinen asia, mihin tarhaajat haluavat puuttua on se, että tällä sivulla käytetään eläinlajien oikeita nimiä kuten supikoira. Tarhaajat nimittävät samaa eläintä suomensupiksi, ehkä yrittääkseen antaa sellaista vaikutelmaa että kyseessä ei olisi villieläin vaan jokin aivan muu laji. Supikoirien historia turkistarhoilla on vain muutaman kymmenen vuotta, ja on selvää ettei sen domestikaatio ole edes alussa.

Terminologisesta kiertelystä huolimatta tarhaajat kuitenkin myöntävät, että tarhoilla esiintyy silmätulehduksia, ienten liikakasvua ja muita ongelmia, ja tuomitsevat sertifioimansa tarhan eläintenpidon.